Blogi: Puhtaampi tulevaisuus rakentuu kiertotalouden ja kumppanuuksien kautta

"Kaasu muodostaa siltaa kohti vähähiilistä yhteiskuntaa", kirjoittaa Jukka Metsälä Gasumilta.

Biokaasu on oivallinen esimerkki kiertotaloudesta, jossa toisen jäte on toisen resurssi. Biokaasua valmistetaan nykyisin kotien, kaupan ja teollisuuden biohajoavista jätteistä sekä jätevesilietteistä. Näistä jätteistä ja maatalouden sivuvirroista alueellisesti tuotettu energia voidaan biokaasumarkkinalla ohjata käyttötarkoitukseen, jossa energian arvo on korkeimmillaan.

Biokaasu voi toimia suoraan liikenteen polttoaineena, sen avulla voidaan tehdä sähköä tai siitä voidaan valmistaa vaikkapa vetyä. Biokaasun merkitystä lisää se, että yksin jätteistä, lannasta ja peltobiomassasta voitaisiin tuottaa jopa 25 prosentin osuus Suomen nykyisestä maantieliikenteen energiatarpeesta. Luonnonvarojen säästämistä lisää se, että biokaasun tuotannossa ravinteet kiertävät takaisin maaperään tehostaen peltojemme elinvoimaa ja näin kiertotaloutta.

Gasum panostaa vahvasti biokaasumarkkinan kehittämiseen investoimalla biokaasun tuotantoon ja jakelulogistiikkaan, esimerkkinä tästä Gasum rakentaa eri puolille Suomea uusia kaasun tankkausasemia niin raskaan kuin kevyemmän maantieliikenteen tarpeisiin. Gasum tuottaa 100% uusiutuvaa kotimaista biokaasua nykyisin 320 GWh/a, joka vastaa noin 30 000 kaasuauton ja 40 prosentin uusiutuvan energian tavoite huomioiden noin 80 000 kaasuauton vuotuista tarvetta. Vuonna 2015 40 prosenttia Gasumin julkisilla tankkausasemilla liikenteeseen myymästä kaasusta oli uusiutuvaa biokaasua. Lisäksi esimerkiksi Helsingin kaupunkibussiliikenteessä käytetään biokaasua.

Ekosysteemiajattelun mukaisesti Gasum ei toteuta kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa yksin, vaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Esimerkki kiertotalouden kumppanuudesta on Kesko: lähes sadan Uudenmaan K-ruokakaupan sekä Keslogin Vantaalla sijaitsevien varastojen biojätteet ohjataan Labion biokaasulaitokselle Lahteen. Gasum jalostaa raakabiokaasun huippuluokan ympäristöystävälliseksi kotimaiseksi energiaksi, joka puolestaan siirtyy kaasuverkossa esimerkiksi Pauligille, Myllyn Parhaalle ja Wurstille.


Pariisin ilmastokokouksen mukaan koko maailman päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Lisäksi maapallon keskilämpötilan nousua tulee rajoittaa. Linjausten perusteella suunta on selvä, olemme yhdessä siirtymässä vähähiilisyyteen. Muutos kuitenkin syntyy vain kehityssuuntaa tukevien päätösten kautta, joihin meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa.

Päästökauppasektorilla, kuten lämmön ja voiman tuotannossa, ilmastopäästöjen alentaminen on jo pitkään ollut aktiivinen puheenaihe ja päästöjen vähentämiseksi on toteutettu liuta erilaisia toimia. Kaasu muodostaa siltaa kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Maakaasulla ja LNG:llä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä käyttökohteesta riippuen 20-40 prosenttia. Kaasun palaessa ei myöskään synny ilmanlaatua huonontavia pienhiukkaspäästöjä ja rikki- sekä typpipäästöt ovat vähäiset. Biokaasu on täysin päästötön, kotimainen polttoaine ja sitä voidaan käyttää kaasujärjestelmässä eri käyttökohteissa joustavasti yhdessä maakaasun ja LNG:n kanssa. Liikenteessä kaasun käyttö on nykyisin mahdollista niin laiva- kuin raskaassa ja kevyessä maantieliikenteessä.

Keskustelu ja toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi on ulotettu voimakkaasti myös päästökaupan ulkopuolisiin kohteisiin. Tämä on keskeistä, sillä esimerkiksi maantieliikenne yksin käyttää Suomessa 45 TWh/a ja Itä-merellä kulkevan laivaliikenteen energian tarve on huomattavasti tätä suurempi. Maantieliikenteessä uusiutuvan energian osuus on nykyisin Suomessa 10 %.

Esillä ollut tavoitteemme Suomessa on nostaa uusiutuvan energian osuus maantieliikenteessä 40 prosentin tasolle sekä puolittaa öljyn käyttö vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme eri liikenteen käyttövoimia sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Onnistuessamme voimme synnyttää eri käyttövoimille vahvan kotimarkkinan, joka luo jatkossa perustan suomalaiselle vientiosaamiselle liittyen uusiutuviin liikenteen käyttövoimiin.

Vähäpäästöisistä käyttövoimista koostuvan liikennemarkkinan syntyminen vaatii poliittisia ohjauskeinoja ja konkreettiset päätökset nopeuttavat tavoitteiden saavuttamista. Poliittisilla päätöksillä on muun muassa nopeutettu vähäpäästöisen tuotannon kehitystä. Huomioitavaa on, että vakaa toimintaympäristö mahdollistaa vähäpäästöisen liikenteen kehittymisen vaatimat investoinnit ja lisää kuluttajien rohkeutta siirtyä vähäpäästöisiin käyttövoimiin.

Autovalmistajat kantavat myös oman kortensa kekoon. Polttomoottoritekniikka on kehittynyt paljon ja moottoreita kehitetään jatkuvasti entistä vähäpäästöisemmiksi huomioiden eri polttoainevaihtoehdot. Esimerkiksi kaasukäyttöiset henkilöautot vastaavat niin hinnaltaan kuin teknisiltä ominaisuuksilta bensakäyttöisiä autoja. Lisäksi sähköautoissa teknologiakehitys on ollut nopeaa ja uusi Toyota Mirai –vetypolttokennoauto on myös hyvä esimerkki vähäpäästöisemmän liikenteen kehittymisestä.

Kuluttajan valta tulee näyttelemään entistä voimakkaampaa roolia liikenteen käyttövoimavalinnoissa. Suuri osa suomalaisista arvostaa resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta, joka luo pohjan kestävälle kehitykselle ja luonnon varojen säästämiselle.


Kirjoittaja:

Jukka Metsälä

Kirjoittaja toimii Gasum Oy:n biokaasu-liiketoimintayksikön johtajana ja johtoryhmän jäsenenä.


Kommentit