Blogi: Suomi – sähköautoilijan luvattu maa?

"Onko Suomi sähköautoilijan luvattu maa? Voimme olla, jos asiat tehdään oikein", kirjoittaa Topi Aaltonen PlugItilta.

Sähköisen liikenteen edistäminen vaatii ponnisteluja ja haasteita on useita. Mainittakoon nyt vaikka toistaiseksi hintava ja kehityksensä alkupäässä oleva teknologia sekä Suomessakin suhteellisen pitkiin etäisyyksiin nähden puutteellinen latausverkosto.

Ei ole kuitenkaan syytä suruun, sillä näistä asioista tulee huolehtimaan markkinaehtoisuus: hinnat laskevat markkinan kehittyessä ja palvelun tarjoajia tulee kysynnän muodostuessa. Toki tarvitaan myös valtion apuja, mutta sähköautoiluun tehtävät investoinnit ovat turhia, jos niitä tehdään puutteellisin tiedoin ja tilapäiseen käyttöön. Tästä syystä korostaisin kunnollisten "perustusten" merkitystä, mitkä sähköisessä liikenteessä valetaan juuri tällä hetkellä. Oikeilla ohjeilla saadaan aikaiseksi kestävää kehitystä ja kunnollinen rakennus perustusten päälle.

Onko jotain syytä epäillä, että tarpeet olisivat sitten jo muuttuneet? Esimerkiksi Suomen pikalatausverkoston osalta ollaan tekemässä jo ensimmäistä päivityskierrosta, jolla varaudutaan tehokkaampiin pikalatureihin. Tälle on olemassa tarve ajoneuvojen suurentuneiden akkukokojen kautta, joten myös tulevat investoinnit on syytä suunnitella vähintäänkin tätä silmällä pitäen

Mitä tapahtuu sitten kauppakeskuksissa, taloyhtiöissä ja parkkikiinteistöissä? Vastaavia latauslaitteiden päivityksiä tehdään jo näissäkin kohteissa: ensimmäisen sukupolven sähköautojen latauslaitteita päivitetään laitteisiin, jotka vastaavat ajoneuvovalmistajien kanssa sovittuja standardeja. Lisäksi, jos nykypäivän vaatimustaso on näissä kohteissa muutama latauspiste/kohde, on tarve ensi vuonna jo ihan muuta johtuen ajoneuvokannan vuosittaisesta tuplaantumisesta.

Kohteissa, joissa on kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia parkkipaikkoja on syytä varautua lataustarpeen merkittävään kasvuun. Kun yhdistetään latauspisteiden määrän ja akkukokojen kasvun aiheuttamat tarpeet, on itsestään selvää, että puhumme melkoisesta energian tarpeesta. Energian hallintaan ja tarpeeseen on saatava kestävät ratkaisut, väliaikaiset mallit tulevat nopeasti kalliiksi.

Tehdasvalmisteisten sähköautojen ollessa melko tuore ilmiö on laajemman mittakaavan kokemuksia haettava sieltä, mistä niitä on saatavilla. Onneksi naapurimaamme Norja on toiminut edelläkävijänä. Hyvä kokemusperusteinen vertaus norjalaiselta kollegaltani oli bensapumpun ja -kanisterin välinen ero: siellä missä autoa "tankataan" käytetään bensapumppua ja siellä missä tarvitaan apua hätätilanteeseen käytetään bensakanisteria. Tällä vertauksella hän viittasi sähköautojen eri lataustapojen käyttökelpoisuuteen (mm. turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys), ei pelkästään lataustehoon.

Sähköautoilija lataa mielellään siellä missä asioi ja pistorasioitahan meillä riittää, mutta ovatko Suomessa jo valmiina olevat yli miljoonaa latauspistettä (lämmitystolppaa) verrattavissa bensakanistereihin vai bensapumppuihin?

Kirjoittaja:

Topi Aaltonen
Sähköautoiluun intohimoisesti suhtautuva, ladattavalla hybridillä autoileva myynti- ja markkinoitijohtaja Plugit Finland Oy:stä.



Kommentit