Blogi: Kun kakkosautoksi ostetusta sähköautosta tuli perheen ykkösauto

Pari vuotta sitten tehty lyhyt koeajolenkki käynnisti suunnitelmat, jotka päätyivät siihen, että tänä vuonna perheeseen hankittiin Nissan Leaf -täyssähköauto.

Sähköauto on minulle ennen kaikkea arvovalinta, sillä haluan omalta osaltani edistää puhtaamman luonnon kehittymistä. Sähköautolla ajamisen ympäristöystävällisyys kytkeytyy tiiviisti siihen ladatun sähkön lähteisiin. Tästä syystä olen tehnyt kotiini sähkösopimuksen aurinko- ja tuulivoimasta, ja haluan uskoa, että tekemälläni sopimuksella on myös merkitystä. Joka tapauksessa sähköauto on aina paikallisesti päästötön.

Koeajoin täyssähköauto Nissan Leafin ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten ja auton toimivuus yllätti: sähköautolla ajaminenhan oli hauskaa! Leafin pikkuinen sähkömoottori tuottaa käytännön ajotilanteissa jopa rivakan tuntuisen kiihtyvyyden. Sähköauton ripeyden tunne perustuu siihen, että vääntömomentti on täysillä käytettävissä jo paikaltaan lähtiessä. Tunne on sellainen, että auto vastaa aina viiveettä kaasun painallukseen.

Eniten sähköautoiluun siirtymisessä mietitytti Leafin 24 kWh:n akkukapasiteetti sekä tehtaan lupaama 199 kilometrin maksimitoimintasäde. Riittäisivätkö ne minulle käytännössä? Nettiselailun perusteella tulin siihen tulokseen, että akku riittää kaikissa tilanteissa noin 40 km pituiseen työmatkaani, ja pystyn tarvittaessa lataamaan töissä tai muualla päivän aikana lisää kilometrejä. Tämän jälkeen siirtymiseni sähköautoilijaksi oli enää autoa vaille valmista.

Kakkosautosta ykkösautoksi

Kaiken pohdinnan jälkeen päädyimme hankkimaan perheemme kakkosauton tehtäviin Nissan Leaf Acenta 2015 –auton. Auto varustettiin ”varmuuden vuoksi” 6,6 kWh-laturilla, mikä on myöhemmin osoittautunut ehdottoman tärkeäksi, sillä sen avulla auton akuston saa ladattua nopeammin täyteen.

Heti ensimmäisistä viikoista alkaen oli selvää, että Leaf vei perheessä ykkösauton paikan. Vanha, mutta vielä hyväkuntoinen dieselfarmari saa jäädä aina vain useammin katokseen, koska sähköautolla ajaminen on vain niin paljon mukavampaa.

Reilu puoli vuotta Leafilla on osoittanut myös sen, että aiemmin olen liioitellut pitkien matkojen määrää ja ison toimintasäteen tärkeyttä. Kun katson viimeisimmän puolen vuoden tilastoa sähköautolla ajoista, niin tyypillisin vuorokauden ajomatka perheellämme on ollut 60-90 kilometriä. Juuri tuollaiseen ajoon Leaf on kuin tehty.

Leafilla on nyt ajettu noin 25 000 kilometriä ja näistä suurin osa on työmatkoja sekä työkeikkoja. Päivittäisistä työ- ja kauppamatkoista saaduista ajokokemuksista innostuneena olemme laajentaneet sähköauton käyttöä myös pidempiin matkoihin aina kun se on mahdollista. Yli 300 ajokilometrin vuorokausia on ollut puolen vuoden aikana yhteensä seitsemän kappaletta. Pidemmistä matkoista tyypillisesti toistuvia matkoja ovat Kangasala – Helsinki sekä Kangasala – Jyväskylä. Muutaman kerran kesällä tuli harrastettua sähköautomatkailua käymällä Leafilla Viitasaarella mökkeilemässä. Leaf on oikein mukava matkailukäytössä myös ajo-ominaisuuksiensa puolesta.

Edes tilojensa puolesta sähköauto ei jää kakkoseksi: Leafissa on testatusti erinomaiset tilat kahdelle aikuiselle ja kolmelle lapselle sekä kaikkien matkatavaroille. Perheemme ulkomaan matkaa varten auton takakonttiin saatiin sopimaan yhteensä 9 matka- ja käsimatkatavaralaukkua. Mökkimatkoilla peräkonttiin on sopinut mökkimatkatavaroiden lisäksi myös kahden kääpiövillakoiran tarpeisiin reilun kokoinen koirahäkki.

Sähköautolla on taitettu myös pidempiä mökkimatkoja. 
Sähköautolla on taitettu myös pidempiä mökkimatkoja. 
Sähköauto ei jää kakkosautoksi edes tilojensa puolesta.
Sähköauto ei jää kakkosautoksi edes tilojensa puolesta.

Viimeisen puolen vuoden aikana olemme noin 5-7 kertaa lähteneet liikkeelle dieselautolla siitä syystä, että Leaf ei olisi kohtuullisella joustolla suoriutunut ajoistamme. Nämä ovat pääsääntöisesti olleet tiukemman aikataulun reissuja Keski-Suomeen, jossa ei vielä ole yhtään pikalaturia tarjolla. Myös Lappiin suuntautuvalle automatkalle valitsisimme vielä tässä vaiheessa dieselauton, sillä sähköautossa pitäisi olla vähintään 85 kWh:n akku, jotta niin pitkää matkaa olisi mielekästä tehdä.

Kokemuksieni perusteella väitän, että suurimmassa osassa kahden auton talouksista sähköauto toimisi mainiosti kakkosautona. Uskon myös, että suurimmassa osassa näistä talouksista kävisi kuten meille – sähköauto nousisi käyttömäärällä mitattuna ehdottomaksi ykkösautoksi.

Selvää säästöä

Sähköauton korkeampaa hankintahintaa (verrattuna polttomoottoriautoon) kompensoi merkittävästi alhaisemmat ajamisen sekä ylläpidon kustannukset. Leaf tuntuu olevan melko huoltovapaa auto. Maahantuojan huolto-ohjelman mukaan se käytetään 30 000 kilometrin välein huollossa, ja mielenkiinnolla odotan pian lähestyvää ensimmäistä huoltoa. Mitähän ihmettä sille siellä tehdään? Eihän sähköautossa ole mitään osia, jotka voisivat kulua tuossa ajassa.

Huoltokustannuksia vielä merkittävämpi säästö tulee ajamisen edullisuudesta. Leafin keskimääräinen kokonaiskulutus on ollut perheemme ajoilla 15,2 kWh/100km. Asuinseudullani tyypillinen sähkön oston kokonaishinta on noin 0,10e/kWh (sis. siirtomaksut ja kaikki verot), joten keskimäärin 100 kilometrin ajon hinta on ollut vain 1,52 euroa!

Kun vertailukohdaksi ottaa perheemme kakkosauton virkaa toimittavan pikkuisen diesel-farmarin kulutuksen 6,3 l / 100 km, mikä tarkoittaa rahallisesti mitattuna noin 8 euroa / 100 km. Säästöä syntyy siis yli 6 euroa jokaisella 100 kilometrin matkalla! Jos tuolla säästötasolla ajaa sähköautolla 30 000 kilometriä vuodessa, syntyy säästöä vuositasolla jo 1800 euroa.

Toimiva sähköautoilu edellyttää toimivaa latausta

Puolen vuoden sähköautoilukokemuksella olen huomannut, että menestyksekkääseen ja mukavaan sähköautoiluun liittyy erittäin olennaisena osana toimiva pysäköinnin aikainen lataus. Olennaisimmat latauspisteet työssäkäyvälle ihmiselle ovat oma koti ja työpaikka, mutta myös julkiset latauspisteet ovat sähköautoilijoille tärkeitä ja ohjaavat heidän käyttäytymistään.

Itselläni on kotona KeBA KE Contact –merkkinen laturi, jossa on suoraan Leafiin käyvä Type1- kaapeli. Kotilatauslaitteeni on kytketty 20A virralle, joten lyhyelläkin kotona käynnillä saa akkuun ladattua riittävästi kauppareissua varten.

Yritysten on hyvä huomioida, että sähköautoilija tarvitsee pysäköinnin aikaista latausta myös palvelun tuottajilta: ostos- ja pysäköintipaikat valikoituvat yhä useammin sen perusteella, onko latausmahdollisuutta saatavilla. Onneksi Pirkanmaallakin alkaa kaupoista löytyvien latauslaitteiden määrä kasvaa: esimerkiksi lähikaupassani Prisma Kangasalla on yli 6 kW:n lataustehoa tarjoava Type 2 -rasiamallinen laturi.

Matkailukäytössä on sähköautolijalle erittäin tärkeä asia toimivat pikalaturit noin 70 km välein. Akselin Pori – Tampere – Lappeenranta eteläpuolella on jo melko hyvin pikalatureita tarjolla. Itselläni esimerkiksi matka Kangasalta Helsinkiin sujuu erinomaisesti, kun ABC-asemilla Toijalassa, Hämeenlinnassa sekä Hyvinkäällä on tarjolla pikalatausta.

Uudet isommilla akuilla varustetut Leafin hintaluokan sähköautot tulevat lähivuosina muuttamaan automarkkinoita. Esimerkiksi ensi vuonna ilmestyvällä 30 kWh akulla varustetulla Leafilla pääsee ratkaisevasti pidemmälle tamperelaisen tai jyväskyläläisen sähköautoilijan näkökulmasta.

Omalla reilun puolen vuoden sähköautokokemuksella kannustan sähköauton hankinnasta kiinnostuneita rohkeaan hyppyyn kohti päästötöntä autoilua. Yllättävän monelle sähköautoilu on jo täysin mahdollista arkikäytössä. Kannattaa hakea sähköauto pitkään koeajoon ja kokeilla sen toimintaa omissa aidoissa tilanteissa.

Tiedän, että meidän perheessä ei ole enää paluuta polttomoottoriautoihin.


Kirjoittaja:
Marko Saarenketo,
osaamisen kehittämispäällikkö,
perheessä vaimo ja neljä lasta

Lisää Markon kokemuksia sähköautoilusta voi lukea Sähköautoileva motoristi -blogista.




Kommentit