Blogi: Suomen kasvukäytävästä Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta

Suomen kasvukäytävälle on suunnitelmissa rakentaa ketjumainen lataus- ja tankkauspisteiden verkosto, kirjoittaa projektijohtaja Anna-Mari Ahonen.

Viime vuosikymmeninä tapahtunut väestön keskittyminen jatkuu niin Suomessa kuin maailmallakin. Väestö keskittyy suurimpiin kaupunkeihin, mutta näiden lisäksi viime vuosikymmeninä myös suurten kaupunkien välisille vyöhykkeille, hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tämä kertoo liikkumismahdollisuuksien paranemisesta ja modernin, liikkuvan elämäntavan yleistymisestä.

Suomen kasvukäytäväksi kutsuttu kansallisen kasvun ydinalue ulottuu jo Helsingistä Tampereen pohjoispuolelle saakka. Tämä alue on miljoonien ihmisten päivittäisen liikkumisen ja arjen asioinnin alusta. Käytävä on rakenteeltaan kuin pitkä metropoli tai nauhakaupunki, rakenteellisesti eheämpi kuin mikään muu nauhamainen vyöhyke Suomessa, ja tällaisena Suomen ainoa eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävä. Nopean liikkumisen, suuren väestömäärän ja laajan työpaikkatarjonnan ansiosta kasvukäytävä toimii osittain kuin suuri kaupunki, vaikka sen liikennejärjestelmää ei olekaan kokonaisuutena suunniteltu siten kuin kaupungissa olisi tehty.

Vyöhykelähtöinen kehittämistapa

Samaan aikaan myös valtion aluekehitysajattelu on alkanut muuttua: puhtaasti kaupunkikeskeisen ajattelun ohella sijaa on saanut vyöhykelähtöinen kehittäminen. Keskittyvän väestön sijoittuminen suurten kaupunkien väliin muodostuville tiiviille vyöhykkeille ymmärretään monessa mielessä kestävämmäksi ja viisaammaksi kehityskuluksi kuin esimerkiksi väestön yksipuolinen kasautuminen pelkästään pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2013 kasvukäytäväalueen tärkeimmät julkiset toimijat järjestäytyivät Suomen kasvukäytävä -verkostoksi. Verkostoon kuuluu nyt 20 kuntaa, alueen kaikki kolme maakuntaliittoa, alueen kaikki neljä kauppakamaria, Suomen Yrittäjät ja lisäksi ministeriöt TEM, LVM, YM ja OKM.

Vyöhykkeinen kehittämistapa on eräänlainen maltillinen kompromissi hajauttavan ja voimakkaasti keskittävän ajattelun välillä. Suomen kasvukäytävän kehittämistyössä on kysymys juuri tämän ilmiön aluetaloudellisesta hyödyntämisestä sekä kansallisesti että alueen sisällä. Aiheesta kiinnostuneille suosittelen Osmo Soininvaaran pamflettia ”Kaupunkien voitto”, joka löytyy Elinkeinoelämän valtuuskunnan sivuilta EVA.fi. Paikalliseen ja seudulliseen kehittämistoimintaan verrattuna kasvukäytävä tarjoaa laajemman yritysyhteisön, ja mittakaavansa ja nauhamaisen rakenteensa vuoksi erityisen hedelmällisen yhteisöalustan. Kasvukäytävä on jo tällä hetkellä yhtenäinen työmarkkina-alue ja samalla yritysten kannalta maan suurin työvoimapooli. Käytävällä pendelöi yli 300 000 henkilöä. Osa heistä ylittää työmatkallaan vain yhden kuntarajan, mutta moni ylittää peräti kaksi maakuntarajaa. Kasvukäytävä on todellinen arjen kuhinan alusta!

Käytäväyhteistyön tuloksena on syntynyt VISIO2020-asiakirja, jossa on kaksi sisällöllistä kärkeä. Suomen kasvukäytävä haluaa kehittyä Euroopan johtavaksi älyliikenteen kokeilualustaksi, ja lisäksi käytävän tavoitteena on olla jonakin päivänä energiaomavarainen. Vähähiilisyyttä, energiaomavaraisuutta, kiertotaloutta, resurssiviisautta ja resurssitehokkuutta edistetään kasvukäytävällä hankkeiden ja valtion kanssa solmittavan kasvukäytäväsopimuksen avulla. Ympäristönäkökulman lisäksi näiden teemojen kehittäminen vahvistaa käytävällä aluetaloutta ja luo uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia, sekä vähentää riippuvuutta ulkomaisista energialähteistä.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden laatukäytävä

Suljetut kierrot ja vaihtoehtoisten energiamuotojen edistäminen tukeutuvat kasvukäytävän kolmeen infraselkärankaan: päärataan, VT3:een ja maakaasuputkeen. Vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta alueen nauhamainen rakenne tarjoaa kehittämiselle herkulliset eväät: muualtakin maailmasta löytyy rohkaisevia esimerkkejä siitä kuinka uudenlaista teknologiaa hyödyntävien ajoneuvojen kantaa on saatu boostattua rakentamalla juuri ketjumainen lataus- tai tankkauspisteiden verkosto. Tämä on maalaisjärjelläkin ajatellen ymmärrettävää. Liikkuja tarvitsee luottamusta siihen, että ajoneuvon toimintasäteen sisältä löytyy oikeasta suunnasta seuraava energia-asema. Parhaimmillaan kasvukäytävän jakeluasemat voisivat olla todellisia hubeja, joilla olisi tarjota useampikin energiavaihtoehto.

Kasvukäytävän kuntien ja kaupunkien järjestäytyminen verkostoksi on suoranainen itseisarvo tiellä kohti vaihtoehtoisten polttoaineiden laatukäytävää. Siinä missä energiayhtiöt investoivat valtateiden energia-asemiin, voivat alueen kaupungit ja kunnat yhteistuumin tukea kehitystä omilla toimillaan. Kaupunkikeskusten, suurten työpaikka-alueiden ja muiden palvelukeskittymien varustaminen lataus- ja tankkauspisteillä on usein myös kaupunkien intressissä. Kunnat voivat ottaa uudistuvan energiapolitiikan huomioon omissa ajoneuvo- ja kalustohankinnoissaan ja lisäksi sopimuksissaan edellyttää yhteistyökumppaneilta edes osan kaluston korvaamista vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävillä ajoneuvoilla. Viestintäavun tarjoaminen, yhteisen vihreän imagon rakentaminen ja kaupungin omien lupaprosessien sujuvoittaminen on julkiselle toimijalle pieni ele, mutta yksityisille alan yrityksille tärkeä tuki.

Työtä on tehtävä vielä paljon, ennen kuin kasvukäytävä saavuttaa visionsa mukaisen tilanteen vaihtoehtoisten polttoaineiden laatukäytävänä ja älykkäiden korridorien edelläkävijänä.
Mutta hihat on nyt kääritty!

Kirjoittaja:

Anna-Mari Ahonen
Projektijohtaja
Suomen kasvukäytävä

Kirjoittaja on koulutukseltaan arkkitehti (SAFA), joka on työskennellyt rakennussuunnittelun, strategisen maankäytön ja julkisen hallinnon parissa. Suomen kasvukäytävä -verkoston projektijohtajaksi hän siirtyi Janakkalan kunnanjohtajan tehtävästä. Kesällä hänen intohimonsa on golf, talvella hevoset.


Kommentit