Ilmanlaatu jää varjoon päästökeskustelussa

Autoilun ympäristövaikutukset eivät ulotu ainoastaan CO2-päästöihin. Hiukkaspäästöt aiheuttavat merkittävimmän terveyteen vaikuttavan ympäristöriskin länsimaissa.


Liikenteen päästöistä puhuttaessa esiin nousevat usein ilmastonmuutosta aiheuttavat hiilidioksidipäästöt ja autoilun ympäristövaikutuksia arvioidaan helposti pelkän CO2-päästöarvon pohjalta. Päästökeskustelussa vähemmälle huomiolle ovat jääneet ilmanlaatua huonontavat ja terveyteen haitallisesti vaikuttavat hiukkaspäästöt, joiden yksi merkittävimmistä aiheuttajista tieliikenne on.

”Hiukkaspäästöt ovat merkittävin terveyteen vaikuttava ympäristöriski länsimaissa”, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa. Hänen mukaansa hiukkaspäästöt aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 1800 ennenaikaista kuolemaa, joista arviolta 800 johtuu tieliikenteen päästöistä.

”Vaikutukset ovat toki yksilöllisiä ja eniten haittaa aiheutuu astmaatikoille, hengitys- ja sydänsairaille, vanhuksille ja lapsille. On myös merkitystä missä ja milloin päästöjä syntyy, esimerkiksi talvisaikaan pakkanen pahentaa typen oksidien vaikutusta.”

Vaikka polttoaineet eivät enää nykyisellään sisällä lyijy-yhdisteitä ja autoilusta aiheutuneita rikkidioksidipäästöjä on saatu vähennettyä huomattavasti, eivät hengitysteihin vaikuttavavat typen oksidipäästöt ole pienentyneet samassa suhteessa. Kousan mukaan ongelmia aiheuttavat dieselkäyttöiset henkilöautot, joiden kohdalla on käytössä vanha löyhä päästönormisto.

”Mikäli dieselautojen hiukkassuodattimet poistaisivat päästöt kokonaan, olisi pitoisuuksien pitänyt laskea huomattavasti. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Raskaassa liikenteessä tilanne on toinen, siellä Euro 6 normiston mukaisten autojen jälkipuhdistus näyttää toimivan.”

Moni Euroopan kaupunki kamppailee ilmansaasteongelmien kanssa ja esimerkiksi Pariisissa dieselautoista pyritään kokonaan eroon huonoon ilmanlaatuun vedoten. Ongelmilta ei ole vältytty myöskään Suomessa; vaikka hiukkaspäästöt ovat pysyneet EU:n säätelemän normiston puitteissa, Maailman terveysjärjestö WHO:n antama ohjearvo ylittyy.

”Vähentämistavoite typen oksidien osalta oli tarkoitus saavuttaa vuonna 2010, mutta näin ei käynyt. Suomi sai lisäaikaa tavoitteen saavuttamiseen. Helsinki on parhaillaan uusimassa ilmansuojelusuunnitelmaansa. Alustava 23 kohdan liikennettä koskeva lista kattaa muun muassa vähäpäästöisten vaihtoehtojen edistämiseen, pysäköintiin, logistiikkaan ja kaavoitukseen liittyviä toimenpiteitä,” Kousa kertoo.

Kousa muistuttaa, että autoilu synnyttää pienhiukkaspäästöjä pakokaasun ohella myös muuta kautta: ”Pienhiukkasia syntyy myös renkaista, nastarenkaista enemmän, eli kesärenkaat kannattaa vaihtaa ajoissa. Myös sujuva ajotapa ehkäisee hiukkaspäästöjä, kaikenlaiset kiihdytykset ja jarrutukset tuottavat enemmän hiukkasia.”

Päästöt kuriin vaihtoehdoilla

Tulevaisuuden puhtaampi liikenne edellyttää ympäristöystävällisten käyttövoimien yhteistyötä niin hiilidioksidipäästöjen hillitsemisessä kuin paremman ilmanlaadun turvaamisessa.

Vaikka kaikkien markkinoille tulevien autojen tulisi käytännössä täyttää pakokaasupäästöjen rajoitukset, ei sähkö- ja kaasuautoihin lähtökohtaisestikaan liitty samanlaisia ongelmia, kuin mitä esimerkiksi dieselautojen kohdalla on nähty.

Hiukkaspäästötön sähkö on ympäristöystävällinen vaihtoehto ilmanlaadun kannalta, joskin on otettava huomioon sähkön tuotantotapa. Uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö on puhtain vaihtoehto.

Kaasun palaessa ei synny ilmanlaatua huonontavia pienhiukkasia ja typpipäästöt ovat hyvin vähäiset. Biokaasu on lisäksi markkinoiden ainoa kotimainen ja uusiutuvista raaka-aineista tuotettu polttoaine.

Lisäksi on huomionarvoista, että nesteytetty maakaasu LNG on puhtain meriliikenteen polttoaine, jolla saavutetaan noin 85 % pienemmät typenoksidipäästöt kuin raskaalla polttoöljyllä.


Kommentit